Vaikuta ja vaikutu - päivä

Tieken Vaikuta ja vaikutu päivä nimellä Osaamisen vuosihuolto pidettiiin kultturitehdas Korjaamossa Hesassa. Päivän ”kuljettajana” toimi Ari-Matti (Ama) Auvinen innostavalla ja näkökulmia esille nostavalla tavalla. 

Aamun melkein avauksena pääsimme katsomaan opetusmateriaalia vuodelta ”miekka ja kirves”, eli Helsingin kaupungin raitiovaunun kuljettajille ja rahastajille tarkoitettua koulutuselokuvaa. Retroudessaan ihana, ja kommentti ”automaattiset laitteetkin vaativat ihmisjärjen käskyn” pätee edelleen yhtä hyvin kuin noihin aikoihin.

”Luottamuksen ilmariiri on keskeisin osa jakamisen ja avoimuuden toiminnalle”

Paula Stelander käsitteli puheenvuorossaan tietojohtamista ja organisaation osaamisen kehittämistä HR-näkökulmasta. Organisaation osaaminen on hänelle yksilöiden osaamisen yhdistämistä organisaation toimintatapoihin ja siltä pohjalta uuden luomista.  Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä, halua jakaa osaamista, hyviä tietoteknisiä apuvälineitä (joita osataan myös käyttää!), erilaisia aktiivisia verkostoja ja sitä, että yrityksen toimintatavat ja prosessit ovat kunnossa.  Eli ydinosaamisella hänen mielestään tarkoitetaan osaamista organisaatiossa ja toimintatapaa, jolla tuotetaan arvoa asiakkaalle.  Kun organisaation osaamista lähdetään kehittämään, helpoimmin kehitettävä on yksilöiden taitotason nostaminen. Siihen voidaan käyttää rekrytointia tai myös sisäistä kouluttamista. Oman osaamisen jakaminen muulle väelle onkin sitten jo vaikeampi asia: siihen on suhtauduttava positiivisesti ja se on otettava koko organisaation toimintatavaksi. Hyvät tietotekniset apuvälineet ja niiden käyttötaito on yksi organisaation ydin kysymyksistä, jotta työt tulevat tehtyä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Valitut apuvälineet on myös otettava käyttöön organisaatiossa ja niiden mollaaminen on lopetettava heti alkuunsa. Yrityksen kulttuuri ja toimintatapa on muokattava yrityksen toimintaa tukevaksi: yhteistyö ja osaamisen jakaminen on tehtävä selkeäksi työtehtäväksi, jota ohjataan ja johon ollaan valmiita panostamaan niin, että hyöty saadaan koko organisaatiolle. Yhteistyöhön pitää suhtautua positiivisesti.

Teemana 2 käsiteltiin sähköisen oppimateriaalin roolia nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelua hallitsi pitkälti keskustelu perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa käytettävistä materiaaleista, mutta periaatteet sähköisen materiaalin tuottamiselle niin, että se olisi mahdollisimman monien käytettävissä, tuli aika selkeästi esille. Materiaalin on oltava 1) muokattavaa 2) siinä on oltava mahdollisuus yhteistyöstämiseen 3) jaettavaa 4) opiskelijoiden näkökulmasta mielekästä 5) hyvin kirjoitettua 6) erilaiset opiskelijat huomioivaa ja 7) laiteriippumatonta. Viestiseinällä oli hyvä huomio: ”Oppimateriaalien kehittyessä myös kokeiden ja testien ja arvioinnin tulee uudistua”. Keskustelua herätti myös lähdekriittisyyteen herättäminen ja tiedonhankinnan taidot ja niiden kehittäminen. Hyvä niin.

Sähköistyvä ylioppilaskirjoitus käsiteltiin paneelissa kuten sähköinen oppimateriaalikin. Panelin antina kuultiin mm. että lukiolaisista 85% on käytössään (kannettava) tietokone, mutta omien laitteiden käyttöä lukioissa ei edelleenkään ole samassa määrin nostettu esiin kuin esimerkiksi yliopistoissa ja korkeakouluissa. Meilläkin puhutaan vaan koko ajan, että opiskelijoille pitää olla laitteita, tukea, jne.  Miksi, jos opiskelijoista noin suurella osuudella on tietokone käytössään? Myös selvästi nostettiin esille, että opiskelijat osaavat kyllä tietokoneiden huvikäytön, mutta entäpä esimerkiksi työvälineohjelmien, kuten esim. Office-paketti, käyttö TEHOKKAASTI?  Kyllähän moni meistä osaa dokumenttiin kirjoittaa tekstiä, mutta entä sisennykset, otsikot, tyylit, valmiit asiakirjamallit yms? Sujuvatko nekin? Ehkäpä siitä Tietokoneen ajokortista olisi aika monelle meistä hyötyä? Ja uskoisin, että myös ajankäyttö tehostuisi tämän myötä. En ole tehokkuuden ajaja, mutta oma aika kun on kortilla, monessa kohtaa säästää aikaa se, että tietää mitä tekee ja miten.

Huolto ja verkostoitumistaukojen aikana tutustuin Dikaios – formaattiin, jolla Moodleen voisi tuoda kaupallisten tarjoajien (Esim. Promentor, Viope, jne.) materiaalia ja tehtäviä suoraan opetuksessa käytettäväksi. Tästä kuulemme lisää marraskuussa ja palaan asiaan.

Lopuksi Tom Pöysti veti riemastuttavan ja ajatuksia herättävän esityksen ”Tekemisen riemua ja tuskaa”. Pääsanoma (ainakin minulle ;) ) oli, että mieti mitä itse haluat tehdä, lopeta turha negatiivisuus ja tee valinnat sen mukaan, mitä haluat. Se on oma elämäsi, jota elät ja siihen voit vaikuttaa itse. 

Aika lailla loppu puolella esitystä Tom teki mielestäni hyvän ehdotuksen: jos et tiedä, mitä oikeastaan haluat tehdä, ota onki ja mene päiväksi kalaan. Älä laita syöttiä, sillä siitä seuraa lisää ratkaistavia asioita (voit saada vaikka kalan!), vaan seuraa kohon liikettä ja mieti mitä SINÄ oikeasti haluat tehdä. Ja toteuta se niissä rajoissa, jotka sinulle ovat mahdollisia. Älä vain haikaile jonkun perään, vaan tee se mitä haluat. Yritä ainakin, rohkeasti. Mikä onkaan pahinta mitä voi sattua? Epäonnistuminen. Mutta niitähän on tähän ikään jo tullut vastaan ennenkin ja ainakin olet tehnyt jotain haaveesi tai unelmasi eteen. Rohkeutta!  

Kokonaisuutena päivä, josta jäi itämään monta asiaa, eikä vähiten tuo Tom Pöystin ehdotus mennä kalaan. Ehkä niistä kuulemme vielä syksyn aikana lisää…