Verkot 2013 koettu

10-vuotisjuhlia viettävä Verkkoja kokemassa - seminaari pidettiin tänävuonna Old Mill-nimisessä paikassa Turussa. Päivien aihepiirit oli rakennettu pitkälti kahden mielenkiintoisen teeman ympärille: 1) luentonauhoitukset ja 2) tekijänoikeudet. Lisäksi puhuttiin mm. käänteisestä luokkahuoneesta (Flipped Classroom) ja MOOCeista (Massive Open Online Courses).

 Eilen torstaina, aamupäivällä, käsiteltiin tiukasti luentonauhoituksiin liittyvää asiaa, josta avautui monia ihan uusia näkökulmia. Itse en ollut ehkä kuitenkaan ajatellut asioita noin pitkälle, kuin näissä hyvissä puheenvuoroissa ja paneeleissa tuli esille. Hyvänä pidin erityisesti Ilkka Kukkosen (Itä-Suomen yliopisto) Movie-hankkeeseen liittyvää puheenvuoroa miten luentonauhoitusta pitäisi miettiä verrattuna kontaktiopetukseen ja mitä asioita erityisesti tulisi miettiä, kun luentoja aletaan nauhoittaa. Tärkeimmäksi nostaisin näkökulman siitä, että myös etäosallistujat on huomioitava jo siitä lähtien kun opintojaksoa ja luentoja mietitään. Etäosallistujathan mielletään usein vain verkossa roikkujiksi (oma kokemus!!), joita ei tarvitse osallistaa tai edes olettaa osallistuvan. Toinen hyvä näkökulma mielestäni oli se, että miten on mietittävä niitä, jotka katsovat luentotallennetta jälkeenpäin. Tarvitsevatko he käyttöönsä koko luennon vai onko kuitenkin n järkevämpää tehdä lyhyt, yhteenvetomainen luento heille sen pohjalta, mitä keskustelua verkkoluennolla syntyi ja mitä tehtiin.  Tärkeitä asioita pohdittavaksi meilläkin HILL:n käyttöönotossa.

Käänteinen luokkahuone ajattelu on minulle jonkin verran tuttu ja olen siitä kovasti kiinnostunut luonnontieteellisen taustani takia. Sillä puolella flipataan sekä peruskoulussa että lukiossa.  Moni periaate, esimerkiksi opiskelijan opiskelun kääntäminen ohjattuun harjoitteluun ja pohdintaan oppitunneilla teoria-asioiden luennoinnin sijasta olisi meilläkin käyttökelpoista aika monessa kohdassa.

Iltapäivän viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä puhujana Miikka Salavuo kertoi pelillistämisestä oppimisessa. No, nyt te lukijat tietysti ensimmäisenä ajattelette Angry Birdsiä tai Candy Crushia - väärin! Ajattelussa oli pohjana motivointi, oman vastuun ottaminen opinnoissa ja itsenäinen työnteko sekä opettajan roolin muutos luokkahuoneessa. Miikan ajattelu tuo vahvasti esille uutta opettajuutta ja sitä, että opettajan täytyy rohjeta astua sivuun ja siirtyä valmentajaksi entisen opettajuuden sijaan.

Tänään perjantaina aamu aloitettiin tekijänoikeuksilla. Odotin, että eilinen teema luentonauhoituksista olisi ollut vahvemmin mukana tässä aihepiirissä, mutta suuren huomion vei valitettavasti yleinen havainto tekijänoikeuksien vaikeudesta opettajan näkökulmasta ja siitä, että yhtään opettajaa ei olla vielä syytetty tekijänoikeuksien rikkomisesta opetuksessaan. Itselle jäi jotenkin huono mieli tästä aamupäivästä ja erityisesti paneelista, jossa esim. Kopioston edustajaa kohdeltiin aika negatiivisesti. Hyvää puolestaan oli se, että keskusteltiin myös Creative Commons-lisenssoinnin tärkeydestä ja sen opettamisesta opiskelijoille sekä siitä, että Digilupa ei anna tehdä ihan mitä vaan, vaan silläkin on rajoituksensa.

Rinnakkaissessiossa kuulin asiaa tablet-tietokoneiden käytöstä korkeakouluissa. Mielenkiintoinen esitys Diakin iPad projektista sekä Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden iPad projektista olivat hyvää antia. Selkeästi molemmissa hankkeissa oli mietitty valittavaa tablettia ja päädytty sekä helppokäyttöisyyden. käytettävyyden ja käytettävien ohjelmien takia iPadiin. Myös kokemukset olivat molemmissa paikoissa positiivisia sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta. Yllättävää oli se, että esim. Helsingin yliopistossa opiskelijoiden tulostaminen oli vähentynyt lähes nollaan iPadien tultua: sille ei ollut enää tarvetta, kun dokumentit kuolkevat helposti mukana iPadissa samoin kuin oppikirjat. Inkling-sovellus kirjoihin tuli jälleen esille samoin kuin iPadin kirjahylly ja iBooksissa tehdyt kirjat.  Inkling on hyvä app, jos sinulla on iPad käytössä. Sieltä voit ladata useista kirjoista ilmaisia näytekappaleita, ostaa koko kirjoja käytettäväksi iPadissa silloinkin kun verkkoa ei ole käytettävissä ja ostaakin kirjoja vaikka kappale kappaleelta. Käyttökelpoinen siis myös kukkaron kannalta :)

Päivien lopuksi kuulimme MOOCeista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista. Lourdes Guàrdia, Open University of Catalonia:sta kertoi Mooceista, mutta osittain luennon seuraamista häiritsi huono kuuluvuus. Harmitti, että mukana ei ollut kuulokkeita, joilla olisin voinut seurata tätä sessiota suoraan verkon kautta. MOOCien pohdinta opettajien, opiskelijoiden ja yliopistojen näkökulmasta jäi vähän vajaaksi, mutta kirjallisuusvinkkejä onneksi sain ylös. Kunhan niihin ehdin vähän paneutua, palaan varmasti asiaan. 

Kuitenkin kokonaisuutena hyvät päivät, kiinnostava ohjelma ja uudet tuttavuudet tekivät päivistä osallistumisen arvoiset. Ensi vuonna uudelleen, toivottavasti!

SAMK:n Moodlen tehtävästä - muista tämä!

Kun teet uuteen Moodleemme tehtävää, muistä käyttää uutta Moodle-tehtävää!

Aktiviteettivalitsimessa valitse siis seuraavasti:

Käytä siis keltaisella merkittyä  tehtävää. 

Tällöin opiskelijalle näkyy vain uuden tyyppisiä tehtäviä ja ohjeemme palvelevat heitä paremmin. Vanhat, nuo punaisella yliruksitut tehtävät tulevat katoamaan vähitellen Moodlesta, eivätkä sen jälkeen enää "sekoita" myöskään tätä valikkoa tai opettajan ajattelua.  Niitä ei pidä enää käyttää ja ne konvertoidaan myöhemmin uusiksi tehtäviksi. 

Vaikuta ja vaikutu - päivä

Tieken Vaikuta ja vaikutu päivä nimellä Osaamisen vuosihuolto pidettiiin kultturitehdas Korjaamossa Hesassa. Päivän ”kuljettajana” toimi Ari-Matti (Ama) Auvinen innostavalla ja näkökulmia esille nostavalla tavalla. 

Aamun melkein avauksena pääsimme katsomaan opetusmateriaalia vuodelta ”miekka ja kirves”, eli Helsingin kaupungin raitiovaunun kuljettajille ja rahastajille tarkoitettua koulutuselokuvaa. Retroudessaan ihana, ja kommentti ”automaattiset laitteetkin vaativat ihmisjärjen käskyn” pätee edelleen yhtä hyvin kuin noihin aikoihin.

”Luottamuksen ilmariiri on keskeisin osa jakamisen ja avoimuuden toiminnalle”

Paula Stelander käsitteli puheenvuorossaan tietojohtamista ja organisaation osaamisen kehittämistä HR-näkökulmasta. Organisaation osaaminen on hänelle yksilöiden osaamisen yhdistämistä organisaation toimintatapoihin ja siltä pohjalta uuden luomista.  Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä, halua jakaa osaamista, hyviä tietoteknisiä apuvälineitä (joita osataan myös käyttää!), erilaisia aktiivisia verkostoja ja sitä, että yrityksen toimintatavat ja prosessit ovat kunnossa.  Eli ydinosaamisella hänen mielestään tarkoitetaan osaamista organisaatiossa ja toimintatapaa, jolla tuotetaan arvoa asiakkaalle.  Kun organisaation osaamista lähdetään kehittämään, helpoimmin kehitettävä on yksilöiden taitotason nostaminen. Siihen voidaan käyttää rekrytointia tai myös sisäistä kouluttamista. Oman osaamisen jakaminen muulle väelle onkin sitten jo vaikeampi asia: siihen on suhtauduttava positiivisesti ja se on otettava koko organisaation toimintatavaksi. Hyvät tietotekniset apuvälineet ja niiden käyttötaito on yksi organisaation ydin kysymyksistä, jotta työt tulevat tehtyä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Valitut apuvälineet on myös otettava käyttöön organisaatiossa ja niiden mollaaminen on lopetettava heti alkuunsa. Yrityksen kulttuuri ja toimintatapa on muokattava yrityksen toimintaa tukevaksi: yhteistyö ja osaamisen jakaminen on tehtävä selkeäksi työtehtäväksi, jota ohjataan ja johon ollaan valmiita panostamaan niin, että hyöty saadaan koko organisaatiolle. Yhteistyöhön pitää suhtautua positiivisesti.

Teemana 2 käsiteltiin sähköisen oppimateriaalin roolia nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelua hallitsi pitkälti keskustelu perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa käytettävistä materiaaleista, mutta periaatteet sähköisen materiaalin tuottamiselle niin, että se olisi mahdollisimman monien käytettävissä, tuli aika selkeästi esille. Materiaalin on oltava 1) muokattavaa 2) siinä on oltava mahdollisuus yhteistyöstämiseen 3) jaettavaa 4) opiskelijoiden näkökulmasta mielekästä 5) hyvin kirjoitettua 6) erilaiset opiskelijat huomioivaa ja 7) laiteriippumatonta. Viestiseinällä oli hyvä huomio: ”Oppimateriaalien kehittyessä myös kokeiden ja testien ja arvioinnin tulee uudistua”. Keskustelua herätti myös lähdekriittisyyteen herättäminen ja tiedonhankinnan taidot ja niiden kehittäminen. Hyvä niin.

Sähköistyvä ylioppilaskirjoitus käsiteltiin paneelissa kuten sähköinen oppimateriaalikin. Panelin antina kuultiin mm. että lukiolaisista 85% on käytössään (kannettava) tietokone, mutta omien laitteiden käyttöä lukioissa ei edelleenkään ole samassa määrin nostettu esiin kuin esimerkiksi yliopistoissa ja korkeakouluissa. Meilläkin puhutaan vaan koko ajan, että opiskelijoille pitää olla laitteita, tukea, jne.  Miksi, jos opiskelijoista noin suurella osuudella on tietokone käytössään? Myös selvästi nostettiin esille, että opiskelijat osaavat kyllä tietokoneiden huvikäytön, mutta entäpä esimerkiksi työvälineohjelmien, kuten esim. Office-paketti, käyttö TEHOKKAASTI?  Kyllähän moni meistä osaa dokumenttiin kirjoittaa tekstiä, mutta entä sisennykset, otsikot, tyylit, valmiit asiakirjamallit yms? Sujuvatko nekin? Ehkäpä siitä Tietokoneen ajokortista olisi aika monelle meistä hyötyä? Ja uskoisin, että myös ajankäyttö tehostuisi tämän myötä. En ole tehokkuuden ajaja, mutta oma aika kun on kortilla, monessa kohtaa säästää aikaa se, että tietää mitä tekee ja miten.

Huolto ja verkostoitumistaukojen aikana tutustuin Dikaios – formaattiin, jolla Moodleen voisi tuoda kaupallisten tarjoajien (Esim. Promentor, Viope, jne.) materiaalia ja tehtäviä suoraan opetuksessa käytettäväksi. Tästä kuulemme lisää marraskuussa ja palaan asiaan.

Lopuksi Tom Pöysti veti riemastuttavan ja ajatuksia herättävän esityksen ”Tekemisen riemua ja tuskaa”. Pääsanoma (ainakin minulle ;) ) oli, että mieti mitä itse haluat tehdä, lopeta turha negatiivisuus ja tee valinnat sen mukaan, mitä haluat. Se on oma elämäsi, jota elät ja siihen voit vaikuttaa itse. 

Aika lailla loppu puolella esitystä Tom teki mielestäni hyvän ehdotuksen: jos et tiedä, mitä oikeastaan haluat tehdä, ota onki ja mene päiväksi kalaan. Älä laita syöttiä, sillä siitä seuraa lisää ratkaistavia asioita (voit saada vaikka kalan!), vaan seuraa kohon liikettä ja mieti mitä SINÄ oikeasti haluat tehdä. Ja toteuta se niissä rajoissa, jotka sinulle ovat mahdollisia. Älä vain haikaile jonkun perään, vaan tee se mitä haluat. Yritä ainakin, rohkeasti. Mikä onkaan pahinta mitä voi sattua? Epäonnistuminen. Mutta niitähän on tähän ikään jo tullut vastaan ennenkin ja ainakin olet tehnyt jotain haaveesi tai unelmasi eteen. Rohkeutta!  

Kokonaisuutena päivä, josta jäi itämään monta asiaa, eikä vähiten tuo Tom Pöystin ehdotus mennä kalaan. Ehkä niistä kuulemme vielä syksyn aikana lisää…